Tässä viimeinen tarvittava postaukseni blogiin. Tässä viimeisissä harjoituksissa juuri palautin vertaispalautteeni optimaan ja kirjoittelen samalla tämän blogimerkinnän sitten.

Hyvä uusmedia esitys tietenkin sisältää paljon erillaisia medioita. Eli esitys jossa on kuvaa, ääntä, tekstiä, videokuvaa jne. pysyy mielenkiintoisena ja on monipuolinen mediaesitys. Kuvat ovat mielestäni tärkein elementti minkä vain hyvän esityksen luomiseen. Selkeät, tarkat ja ammattitaidolla otetut kuvat miellyttävät aina silmää. Kuvilla on myös helppo seurata esityksen tarinaa/aihetta.

PowerPoint esityksissä pätee samat asiat, jos käyttää monipuolisesti kaikkia medioita niin saa hyvän työn aikaiseksi. Silti powerpointissa on helppo saada myös sottaista jälkeä, ulkoasun saa pilattua hyvinkin nopeasti jos ei pidä esitystä yksinkertaisena ja tunkee videoikkunoita ja midi taustamusiikkeja joka diaan. Diaesityksissä arvostan siis enemmän yksinkertaisuutta ja sitä että teksti on helppo lukea ja se on jäsennelty hyvin diojen määrään nähden.


Vielä blogikirjoittelusta sen verran että oli mukava suorittaa kurssi tällä tavalla. Ainainen luku tenttiin ja hiessä kirjoittelu tenttitilaisuudessa ei ehkä aina ole paras ratkaisu. Miksi ei tämmöisellä voisi oppia ihan yhtä paljon kuin parin päivän armottomalla hätälukemisella tenttiin.

Sain aloitettua prosessitekstin viime harkoissa. Selitin näkökulmiani ainakin yhden sivun, en tiedä onko se liikaa. Mielestäni osa prosessia on se että saan ajatukset koottua paperille. Sitten aloin listata asioita joita koitan saada diaesitykseeni. Teeman haluan pysyvän hyvin yksinkertaisena. Visuaalinen puoli on valkoista ja harmaata tekstiä. Taustakuva on simppeli kaksivärinen joka kulkee reunasta reunaan vaihtaen väriä hieman. Näin ainakin olen ajatellut. Prosessitekstiin on jotenkin vaikea pistää ajatuksia ylös. Sanoma vielä puuttuu, mutta eiköhän se sieltä ala tulemaan vielä.

Minua jotenkin inspiroi kovasti oma elämän tarkoitukseni ja millaisena sen nään. Ja uskon että vanhemmillani on ollut iso rooli sen muodostumisessa. Uskon myös että tilanne on tämä myös muilla lapsilla ja vanhemmilla. Kasvatuksesta saa idean mikä on oikein ja mikä väärin, näin muokkaat itsellesi elämänohjeet eli elämäsi tarkoituksen.

Kun mietin elämän tarkoitusta niin minulle tulee vahvasti mieleen vanhempieni vaikutus minun ajatusmaailmaani. Siksipä ajattelin tehdä juuri siitä harjoitustyöni. Minulle on aina painotettu opiskelun tärkeyttä ja rehellisyyttä. Elämän tarkoitus on menestyä sen verran että voi olla tyytyväinen omaan menestykseensä työpuolella ja ihmissuhdepuolella. Vaikea sanoa että ihmissuhteissä pitäisi menestyä, mutta useimmat haluavat löytää sen jonkun ja perustaa perheen. Kai sitä voisi sanoa menestymisenä. Työhommissa pitää päästä tekemään semmoisia töitä mitä tykkää tehdä. Tätä varten pitää taas opiskella ahkerasti että pääsee kouluihin mihin haluaa ja valmistuu sieltä.

Minun perusideoitani voisi olla seuraavat asia:

• Vanhempien vaikutus lapsen käsityksestä elämän tarkoitukseen.
• Meneekö teininä hyvän elämän viesti perille.
  
• Miten elämän tarkoitus muokkautuu ja siihen lisäytyy asioita elämän varrella.
  

Muutettu lehtijuttu:

"Äidit ylpeitä poikien kalasaaliista

Viime viikonloppuna kuusamon patosjärvellä näyteltiin luonnon ja ihmisten välistä kamppailua. Ystävykset Pera ja Masa olivat lähteneet tutulle järvelle jokaviikkoiselle kalareissulle. Näitä reissuja oli tehty jo teinivuosista asti joka viikko ja oli miesten mukaan heidän ainut harrastuksensa.  Miehet olivat varustautuneet veneellä, uuden mallisilla virveleillä ja Peran äidin tekemillä eväsleivillä. Toinen miehistä sai kalan ja joutui taistelun tiimellyksessä vedenvaraan, jolloin ystävä kiinnitti ankkuriköyden kaveriinsa ja rupesi soutamaan kohti rantaa. Rannalle päästyään oli vedenvaraan joutunut Pera jo pahasti kylmettynyt ja Masa oli pakotettu kutsumaan pelastushelikopteri Sepen paikalle. Sepen saapuessa paikalle kaverukset eivät olleet uskoa rannalle hilattua saalistaan. Kala oli 13,5 kiloa painanut taimen ja on näin paikallinen ennätyssaalis. Pera ja Masa olivat sitä mieltä että heidän äitinsä ovat varmasti ylpeitä saaliista. Äidit aikoivatkin järjestää pojilleen taimenjuhlat 15. marraskuuta."

Koitin sisällyttää peräkammarinpoikien stereotypiaa juttuun liittämällä miesten äidit juttuun. Äidit ovat ylpeitä, äidit tekevät eväät ja äidit pitävät pirskeet. Nykyään kuulee aika vähän juttua tämmöisistä kotiin jämähtäneistä miehistä jotka ovat äidin huovissa vaikka 30 vuotiaaksi asti. Joskus pienenä poikana itsekkin sanoin äidille, että jään kotiin asumaan ja opiskelemaan sitten täysikäisenä. Näin ei kuitenkaan käynyt. Jotenkin voisin ehkä syyttää tämmöisten miesten äitejä siitä, että miehet jäävät sinne peräkammariin. Heidän pitäisi ajaa pojat harrastuksiin, opiskelemaan ja ajaa heidät pois kotoa. Toisaalta jokin on ehkä hieman vialla päässä jos haluaa jäädä kotiin asumaan eikä koittaa omia siipiään.

Mediassa stereotypioita toki näkee, erityisesti TV-sarjoissa ja elokuvissa. Homotseksuaalit , kiinalaiset ja afroamerikkalaiset ovat varmasti ne isoimmat ryhmät. Samoissa paikoissa huomaa intertekstuaalisuutta. Sarjoissa viittailaan toisiin saman televisioyhtiön sarjoihin, tai tuodaan niistä vierailevia roolihenkilöitä. Elokuvissa olen huomannut intertestuaalisuuden myös lisääntyvät. Elokuvissa viittailaan sen hetken ilmiöihin ja vaikka puhutaan näyttelijöistä jotka oikeasti ovat olemassa, eli elokuva ei ole mielikuvitusmaailmassa vaan meidän maailmassamme. En näe haittaa intertekstuaalisuudesta, minusta se on nokkelaa ja monesti myös tuo komiikkaa mukanaan. Tietenkin liika mainostaminen ja buffaaminen voi alkaa rasittamaan ennenpitkään.

Kun puhuttiin harjoituksessa ryhmän kanssa tunnetuista symbooleista, ensimmäisenä mieleeni tuli mersun merkki joka komeilee hienojen autojen konepelleissä. Mersu on iso statussymboli miesten keskuudessa. Ehkä nykyään hieman vähemmän, mutta 80 - 90-luvun aikohin se oli juuri sitä. Katsoo tämän ajan elokuvia tai sarjoja niin monesti luksusauto on juuri mersu. Nykyään se on mielestäni menettämässä hieman osinkojaan, kun luksusautoja on niin hirveästi nykyään. Kalleimmat mersut ovat kyllä hienoja, mutta mielestäni halvemmalla saa parempaakin.

Muita tunnettuja sumboleja:

• Merirosvolippu symboloi nykyään ehkä enemmän anarkiaa, kapinointia jne. eikä niinkään merillä liikkuvia armottomia rosvoja.
• Radioactive-merkki symboloi hyvin vahvasti vaaraa. Käytetään tunnettavuutensa takia usein esim. tietokonepeleissä.
• Sateenkaarilippu maailmanlaajuinen homojen symboli. Tätä symbolia näkee homoseksuaalien vaatteissa, autojen puskureissa ja homoparaateissa.
• Windowsin logo assosioidaan ylimalkaisesti tietokoneen merkiksi. Toki useimmat tajuavat, että se on maailman suosituimman käyttöjärjestelmän logo ja yhdistävät sen myös hyvin nopeaa Bill Gatesiin.     
  

Elekielet: Keskisormi, rauhanmerkki, peukalon näyttäminen ja OK:n näyttäminen. Kaikki nämä tapahtuvat kädellä ja sormilla. Merkit ovat ainakin suomessa lähes jokapäiväisessä käytössä eikä niiden käyttämistä itse edes huomaa. Eri kulttuureissa voi olla hyvinkin radikaaleja eroja käsimerkkien tulkinnalle. Isoimmat erot löytyvät varmasti Skandinavian, Etelä-Eurooppan, Afrikan ja Aasian välillä. Joillakin käsimerkeillä varmasti pääsee sopivassa tilanteessa hengestään ja siksi pitäisikin hieman tutustua maan kulttuuriin ennenkuin esim. lähtee sinne lomamatkalle.
Suomalaiseen kolikkoon kun alkaa miettimään uudenlaista painatusta tuli mieleen kyllä koko ryhmällämme ensimmäisenä Kekkonen. Tosin ei taida olla ihan tavallista, että kolikkoon laitetaan vanha presidentti. Muinaisia kuninkaita tai muita hallitsijoita jotka ovat olleet isossa asemassa maan historiassa voitaisiin sijoittaa kolikkoon. En usko että Kekkonen oli niinkään mahtava hallitsija, että hän pääsisi kolikkoon. Hänestä vaan on tullut iso juttu nuorille ihmisille jostain syystä ja on siksi kovassa huudossa nykyään.

Eläimistä voisin ehdottaa kolikkoon karhua tai hirveä. Ne ovat hienoja eläimiä ja esiintyvät kiitettävästi Suomessa. Rakennuksista ainoat oikestaan mitkä tulee mieleen olisi joku hieno tuomiokirkko tai eduskuntatalo. Ehkä vitsillä Näsinneula, mutta ei se taida olla tarpeeksi tunnettu kuitenkaan.